Hae
Inka Nitta

ILKEÄN KOMMENTIN TAKANA OLI TOINEN BLOGGAAJA

Kirjoitin hetki sitten tämän postauksen, joka herätti tunteita anonyymissä. Anonyymi kertoi, että meni maku minusta ja, että toivottavasti menetin paljon blogini lukijoita. Lopussa oli lause, että blogissani ei ole enään tietoakaan siitä aidosta Inkasta. Sivuutin tämän kommentin kokonaan ja siirsin sen roskakoriin, koska olen päätynyt siihen tulokseen, että mitä tahansa kommenttiin vastaa, negatiivisuus jatkuu.
ilkeän kommentin takana ystävä
Jaoin kuitenkin kommentin yhdessä whatsapp ryhmässä, jossa on ystäviäni ja yksi ystäväni sanoi, että kyseessä on varmasti joku tuttu viimeisen lauseen perusteella. Tämä jäi meitä häiritsemään ja hän neuvoikin minua, että selvitän ip osoitteen, että onko kyseinen anonyymi kommentoinut minulle aikaisemmin.

Koska blogini on WordPressin pohjalla, pystyn vain klikkaamalla ip-osoitetta selvittämään onko samalla ip-osoitteella kommentoitu aikaisemmin. Klikkasin osoitetta ja järkytyin. Ilkeän kommentin takana oli toinen bloggaaja! Bloggaaja joka aikaisemmin on lähettänyt kehukommenteja omalla nimellään olikin päättänyt sitten suutuspäissään kommentoida minulle anonyyminä vihakommentin. Me tehdään samaa hommaa, ollaan kaikki toistemme kollegoita ja monet puhuvat tästä kuinka anonyymikommentit ärsyttää ja silti niitä tulee ja vielä toisilta bloggaajilta. Tämä kyseinen bloggaaja on vielä blogituttu vuosien takaa ja luulin tämän henkilön olevan mun kaveri.
ilkeän kommentin takana toinen bloggaaja
Olen kuullut, että tälläistä on tapahtunut ennenkin isoimmissa blogipiireissäkin. Kommentti nyt sinänsä ei ollut minua loukkaava, mutta silti ihmettelen miksi toisen bloggaajan täytyy kommentoida anonyyminä näin. Miksi asiaa ei voinut sanoa suoraan omalla nimellä tai miksi piti edes sanoa mitään, kun se piti tehdä anonyyminä. Annetaan me bloggaajat toistemme olla rauhassa, jos ei ole kuin huonoa sanottavaa ja tehdä tätä just niin kuin itse haluamme.

Tietenkin saattaahan se niin olla, että ip-osoitteet on vain heitellyt, mutta tiedän, että tämä ei ole ainoa tapaus kun on käynyt niin, että ilkeän kommentin takana oli toinen bloggaaja.


Näistä saatat myös pitää:

HYVÄ YSTÄVÄ PAHOINPITELI

UUSIEN ASIOIDEN PELKO

NAISTENPÄIVÄN MERKITYS HUKASSA?

HYVÄ YSTÄVÄ PAHOINPITELI

Nyt vuorossa on todella erilaista postausta kuin mitä minulta on totuttu näkemään. Mä kuitenkin koen, että mun täytyy kertoa tämä tarina. Vastaavanlaista tapahtuu Suomessakin kokoajan ja haluan jakaa tämän, jotta tälläistä kokevat tietävät, että eivät ole yksin asian kanssa. Se, että ystävä pahoinpiteli tai, että kuka tahansa pahoinpitelee on todella julmaa ja surullista. Kenenkään ei pitäisi kokea sitä.

ystävä pahoinpiteli

Siitä on 10 vuotta

Olin pian siirtymässä yläasteelle ja sitä edeltävänä kesänä tutustuin minun silloiseen yhteen parhaaseen ystävääni. Hyvä ystäväni oli poika ja me jaettiin yhdessä ilot, surut, ihastumiset ja parisuhdehuolet. Me oltiin pari vuotta kuin paita ja perse ja nähtiin lähes päivittäin kyllästymättä toisiimme.

En oikein muista milloin se alkoi, mutta sitä jatkui kauan nimittäin henkistä solvausta ja päivittäistä haukkumista. Alkuun muutaman kerran idiootiksi sanomisen voi ottaa ihan huumorilla, mutta huorittelu päivästä toiseen alkoi tuntua turruttavalta. Haukkuminen ja solvaus toimi alkuun viesteillä sekä kahden kesken, mutta myöhemmin se alkoi siirtyä kaveriporukan eteenkin, sekä myös uusien tuttavien läheisyyteen. Jossakin kohtaa mun toiset ystävät mainitsivat asiasta huolissaan ja myös mä havahduin siihen, että hei eihän tämä taida olla enään edes huono vitsi. Puhuttiin asia yhdessä läpi, hän pyysi anteeksi ja minä annoin.

Annoin anteeksi

Haukkuminen loppui ja yhdessä oli taas kivaa. Yhtenä kesänä oltiin viettämässä kaveriporukalla hauskaa ja mä vahingossa muistaakseni hajotin ystäväni sytkän, josta hän suutahti. Haukkuminen alkoi taas ja tällä kertaa mukaan tuli töniminen. Sain pari hellää tönäystä mäessä ja loppuun potkun mahaan, joka oli tarpeeksi kova siihen, että ilmat lähti pihalle. Anteeksipyynnöt tulivat taas kuvioihin ja annoin anteeksi sinisilmäisenä. Myöhemmin kuulin, että en ollut ainoa ja joku muu oli kuulemani mukaan saanut jopa nyrkistä, mutta tiedäppä sitten mikä on totta ja mikä ei.

hyvä ystävä pahoinpiteli

Siirtyi ystävään

Muistaakseni tämän tapahtuman jälkeen mun kaveriporukka hieman vaihtui. Ei enään nähty tai viestitelty useasti tämän kaveripojan kanssa. Mun toinen hyvä ystävä rupesi näkemään tätä kaveripoikaa enemmän ja siellä taisi olla hieman ihastustakin taustalla toisen puolesta. Solvaamista ja maahan lyttäämistä esiintyi tässäkin kaverisuhteessa ja edelleen tunnen olevani vastuussa siitä, että mun toinen hyvä kaveri joutui kokemaan samaa kuin minä, että ystävä pahoinpiteli.

Jossakin kohtaa meidän kaveruus vain jäi ja vielä tänä päivänä jos satutaan vahingossa jossain näkemään, on se todella vaivalloista ja en tiedä pitäisikö tuntea kaipuuta, vihaa vai sääliä?


Näistä voisit myös pitää:

UUSIEN ASIOIDEN PELKO

NAISTENPÄIVÄN MERKITYS HUKASSA?